Ai mitäkö?
No ensimmäinen oppi oli se, että vaikka olin ihan varma, että olen vieraillut Oulussa aiemmin, niin paikan päällä jouduin toteamaan, että väärin muistin!!
En ollut.
Jo junaan hypätessäni jouduin toteamaan, että en ollut koskaan istunut junassa kohti pohjoista. Nokka oli aina aiemmin osoittanut kohti etelää. Pohjoisen reissuilla autollakin oli tainnut käydä niin, että Oulun kohdalla vain painettiin kaasua, jotta oltaisiin joskus perillä.
Niinpä siis Ouluun saapuessani totesin, että vielä on Suomessa kaupunkeja (paljonkin), jotka ovat minulle täysin tuntemattomia.
Sain siis lähteä tutkimaan kaupunkia ihan puhtaalta pöydältä.
No mitä siis opin?
No ainakin sen, että Oulussa kuljetaan joka paikkaan pyörällä.
En ole missään Suomen kaupungissa tavannut samanlaista määrää pyöräilijöitä. Ihan tuli Kööpenhamina mieleen.
Jotain muuta?
No sen, että kaupungissa on säilytetty kauniita vanhoja rakennuksia ja sen, että Oulun Toripoliisi todella seisoo komeasti paikoillaan.
Ihan oikeastikin reissu oli kyllä oppimista varten.
Mutta ammatillisen oppimisen myötä opin siis paljon Oulustakin :D
Opin myös sen, että vesipullot ovat paljon kauniimpia hedelmäviipaleiden kera.
Ja sen, että kyllä se jälkiruoka lounaankin kruunaa!
:D
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti