Kevät keikkuen tulevi...

 

 Nyt kyllä toden totta keikkuen se tulevi.

En edes viitsinyt kaivaa kameraa esiin aamun tullen. Sen verran masentavalta tuo lumimäärä tässä kohtaa huhtikuuta tuntui. Joten jälkipolville takatalvitunnelma on nyt vain sanallisesti kirjattu ylös. Vuosi sitten samanlaisissa tunnelmissa oltiin muutamaa viikkoa aikaisemmin klik!
Jotenkaan tunnelma ei huhtikuun alkupuolella ole aivan yhtä yllättynyt lumesta kuin näin loppupuolella! :D

Kevättä on kuitenkin onneksi riittänyt.
Mielessä, ulkona ja ruokalautasella.

Ja ihan oikeasti en anna tuon lumimäärän mieltäni pahemmin hämmentää, vaikka siitä nyt rutisinkin.

Ruokalautasella on jo useammat parsat tälle keväälle nautittu.

Ne saavat minulla ainakin aina tunteen siitä, että keväässä ollaan, kun parsa saapuu lautaselle.
Kohta saadaan korvasieniä ja nokkosia ja ja ja...