Luonnon kauneutta

Olen miettinyt, että onko luonto aina ollut näin kaunis tähän aikaan.

Vai onko minulla nyt vain aikaa pysähtyä tämän kauneuden äärelle.

Vai onko kyse siitä, että asumme nyt paikassa, jossa luonnon kauneus on täydellisesti läsnä kaiken aikaa. On kyseessä mikä tahansa, niin oi voi, kuinka kaunista on nyt ollut.

 

Tuntuu, että joka päivä on saanut ihmetellä tätä kauneutta ympärillämme.

Olen yrittänyt tätä ihmetellä myös Pikkuherramme kanssa. Olen ajatellut, että yhdessä ihmettelemällä voin siirtää tämän kauneuden huomaamista ja ihmettelyä hänelle. Välillä hän katselee kanssani suu ihmetyksessä ja välillä leikit kiinnostavat enemmän.

 



 

 

Muuten arki rullaa uomillaan. Pikkuherra on puuhakas ja iloinen kaveri. Yöt on edelleen katkonaisia, joten äiti kaipailee välillä kahvia kovastikin aamun koittaessa.

Elämää siis.

Nautitaan kauniista talvipäivistä!

 

Menneen vuoden tapahtumia ja tämän vuoden lumia

Viime vuosi pyyhälsi vauhdilla ohitse. Ja vaikka tämä päivitys on odottanut puolivalmiina jo viime vuoden puolelta, niin nyt vasta tuli se hetki, että ehdin tämän hoitamaan valmiiksi. Tervehdys siis meiltä, elossa ollaan :)

Valikoin tähän  kuvia, jotka valottavat viime vuoden kulkuamme. Paljon ehti tapahtua ja samalla elämä ei ole koskaan kulkenut aikuisiällä näin hitaasti. Lapsi kasvoi aivan liian nopeasti taaperoksi, joten sinällään aika menee vauhdilla, mutta päivätasolla taaperon kanssa touhutessa aika ei kiidä. Se viipyilee hetkissä, niin hyvissä kuin huonoissakin. Etuoikeutettu olen saanut olla, että olen läheltä saanut seurata kaiken uuden oppia. Niin niitä hyviä kuin huonojakin. 

Isoin viime vuoden muutos oli muutto uuteen kotiin. 

Olemme saaneet ihmetellä uskomattoman kauniita hetkiä ikkunamme takana. 

Ja opetella uutta. Sekä huomata, että ystävällisyyttä ja avuliaisuutta on vielä olemassa.

Mukaan mahtui retkiä kauemmas (no juu, ei nyt sentään hurjan kauas. Mutta sentään Helsinkiin ja Tampereelle) ja sitten lähelle.

Aurinko helli.

Ja lopulta saapui syksy ja talvi.

Ja joulu. 

Ja kuten näkyy, niin kaksikkomme ainakin osasi sen ottaa rennosti.

Uusi vuosi on alkanut mukavasti. Paljon ulkoilua (lunta, lunta, lunta) ja tavallisia arjen puuhia. Niillä vuosi jatkukoonkin. Siis puuhilla. En niin välttämättä kaipaa ihan hurjasti lisää lunta. Tämä pysyköön!

Onnea ja iloa teille kaikille uuteen vuoteen 2019!

Ps. Lupauksia en ole tehnyt, mutta pienenä toiveena mieleni perukoilla on olla hieman aktiivisempi blogin kanssa tänä vuonna. Jää nähtäväksi kuinka käy.