lauantai 31. joulukuuta 2016

Kalliomäen vuosi 2016


Vuosi Kalliomäellä on ollut täynnä puuhaa.
Isoimmat muutokset olivat uusi koti ja Nuorenneidin saapuminen perheeseemme.
Muuten on riittänyt satoa, tekemistä, retkiä, ystäviä, ruokaa ja juomaa.
Elämää mitä parhaassa muodossa.
Iloineen ja suruineen.

Ihanaa, että olet viihtynyt Kalliomäen kyydissä tänäkin vuonna.
Uutta vuotta 2017 odotellessa.
Tuokoon se mukanaan paljon hyvää Teille Kaikille!
Kiitos tästä vuodesta.


  















torstai 22. joulukuuta 2016

Joulun odotusta


Meidän kaksikkomme osallistuu jouluvalmisteluihin omalla tavallaan. 
Ja nämä tavat ovat ne, että he lisäävät siivottavaa ja seuraavat kaupungin jouluvilinää.
Nuorineiti on niin paljon ketterämpi, että hän valtaa koko ikkunan, kun vähemmän ketterä Nuoriherra yrittää epätoivoisesti kurkistella näkymiä neidin takaa.

Tänä vuonna itse olen jättänyt kaikki jouluvalmistelut ihan loppusuoralle.
Ainoastaan se joulukuusi on haettu valmiiksi. Klik!
Mutta ajattelen, että kyllä se joulu sieltä joka tapauksessa tulee.
Vähemmälläkin puuhailulla!




sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kuusenhaku Strömsön tapaan II


Vuosi sitten kuusenhaku sujui kurassa talsiessa. Klik!
Nuoriherra oli silloin ihan pieni. Sitä edellisenä vuonna oli mukana Vanhaherra.
Tänä vuonna joukkoon oli liittynyt Nuorineiti.
Elämä <3

Hauskaa miten tietyt asiat toistuvat elämässä vuodesta toiseen.
Kuten nyt esimerkiksi joulukuusen hakeminen lapsuuden tutusta metsästä.
Oikeastaan ajattelen, että saan olla varsin etuoikeutettu, että näin asia on!
Viime vuotiseen tapaan kuvien ottaminen oli hankalaa yksikätisesti, mutta kyllä vain tekin mukaamme pääsitte. Kyllä näistä yksikätis-kuvista jotain selvää saa.

Lapsuuden kuusenhakureissuista muistan sen, että lunta oli aina iiiihhhaaan vvvaaallltttaaavaaastti!!!
Ja mukana oli aina vaari ja isä sekä vaihteleva muu joukko ihmisiä. Kuten setä ja sisko.
Varpaita palelsi. Mutta silti vuodesta toiseen halusin mukaan.
Silloin ei voitu valita sitä kuusta, joka oli paras. Vaan silloin valittiin kuusi joka oli paras JA metsänhoidollisesti järkevä :D Tokikaan en silloin ymmärtänyt miksi se aina vei niin mahdottoman paljon aikaa. Se parhaan kuusen valitseminen.

Nyt oman itseni rouvana en tee päätöksiä metsänhoidollisista näkökohdista vaan valitsen sen parhaan kuusen. Vai meneeköhän se ihan noin? Ehkä sitten, jos olisin metsässä ilman miestäni. :D

("Vai kannattaako se nyt tuota sitten tuosta ottaa? Katso nyt. Kun tuossa vieressä olis noin monta kuusta ihan vierekkäin. Siitä joutuu karsimaan pian joka tapauksessa... :DD)








keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Aakeeta laakeeta


Aakeeta laaketa on meidän kotikulmilla.
Meilläpäin on tapana sanoa, että "ei silimä pökkää."
Ei ole kumpareita, joiden taakse ei näkisi.
Kaunista on, sanoisin <3
Kotiseutu. Elämä.
Joulun odotus.






sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Voittajan on helppo hymyillä :)


 Osallistuin viime kesänä arvontaan, jossa palkinnoksi luvattiin täydellinen kesäpäivä. Klik!
Koska elämä kulkee urillaan, niin toisinaan voi käydä niin, että täydellinen kesäpäivä muuttuu täydelliseksi talvipäiväksi! Ja niin kävi tällä kertaa.
Voitin siis arvonnassa kesän lopulla ja nyt oli tullut aika retkipäivä viettää.
Kiitos Ilona, Valkoinen Puutalokoti-blogista mukavasta retkestä Koiramäen joulutapahtumaan!


Mainiot seuralaiseni nauttivat tunnelmasta ja puuhista, joita Koiramäki tarjosi.
Pääsivätpä lapset jo etukäteen ennen joulua joulupukin kainaloon kertoilemaan kuulumisia.
Ja retken huipennus oli aika, joka saatiin viettää rakkaassa seurassa yökyläillen.
Elämä <3








sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Pikkujoulupuuhissa ja jouluaatoksissa


 Niin siinä kävi, että se marraskuukin vain kiihdytti kulkuaan ja yhdessä hujauksessa juoksi ohitsemme. Jotenkin sitä tuntui, että aika kului siihen, että kävi töissä, hieman teki kotihommia ja sitten sitä jo tarvikin mennä nukkumaan. Ja Elämää Kalliomäellä ei saanut huomiota ollenkaan. Kuin ajatuksissani! Mutta en ole teitä unohtanut :)


Joulukuu sentään sai aikaan sen, että pikkujoulut ihanien ystävien kanssa tuli vietettyä. 
Hyvää seuraa ja mieltä, hyvän ruoan ja juoman lisäksi riitti. 
 



Jouluvalot olen kaivanut varastosta, mutta muuten kaikki joulurekvisiitta odottelee laatikoissaan.
Edellisen kodin joulukuvia hieman kurkistelin ja pohdin, että mitenkäs sitä täällä uudessa kodissa alkaisi joulua laittamaan. On oikeastaan aika hauskaa, että nyt saa miettiä asioita ihan uudella tavalla.
Minusta nimittäin ainakin tuntuu, että nimenomaan joulukoristeiden kanssa käy niin, että laitamme ne aina samoihin paikkoihin, samalla tavalla kuin aina ennenkin! Joulu ja perinteet lienevät lähes synonyymeja :D
Sen verran on tässä tullut todettua, että koirakaksikkomme vauhti ja vaaralliset tilanteet aiheuttavat sen, että tänäkään vuonna meille ei tule kuusta lattialle. Taidamme kuusen osalta toteuttaa asian viime vuoden tapaan. Klik!
Mukavaa 2. adventtia kaikille <3