sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Kuusenhaku Strömsön tapaan II


Vuosi sitten kuusenhaku sujui kurassa talsiessa. Klik!
Nuoriherra oli silloin ihan pieni. Sitä edellisenä vuonna oli mukana Vanhaherra.
Tänä vuonna joukkoon oli liittynyt Nuorineiti.
Elämä <3

Hauskaa miten tietyt asiat toistuvat elämässä vuodesta toiseen.
Kuten nyt esimerkiksi joulukuusen hakeminen lapsuuden tutusta metsästä.
Oikeastaan ajattelen, että saan olla varsin etuoikeutettu, että näin asia on!
Viime vuotiseen tapaan kuvien ottaminen oli hankalaa yksikätisesti, mutta kyllä vain tekin mukaamme pääsitte. Kyllä näistä yksikätis-kuvista jotain selvää saa.

Lapsuuden kuusenhakureissuista muistan sen, että lunta oli aina iiiihhhaaan vvvaaallltttaaavaaastti!!!
Ja mukana oli aina vaari ja isä sekä vaihteleva muu joukko ihmisiä. Kuten setä ja sisko.
Varpaita palelsi. Mutta silti vuodesta toiseen halusin mukaan.
Silloin ei voitu valita sitä kuusta, joka oli paras. Vaan silloin valittiin kuusi joka oli paras JA metsänhoidollisesti järkevä :D Tokikaan en silloin ymmärtänyt miksi se aina vei niin mahdottoman paljon aikaa. Se parhaan kuusen valitseminen.

Nyt oman itseni rouvana en tee päätöksiä metsänhoidollisista näkökohdista vaan valitsen sen parhaan kuusen. Vai meneeköhän se ihan noin? Ehkä sitten, jos olisin metsässä ilman miestäni. :D

("Vai kannattaako se nyt tuota sitten tuosta ottaa? Katso nyt. Kun tuossa vieressä olis noin monta kuusta ihan vierekkäin. Siitä joutuu karsimaan pian joka tapauksessa... :DD)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti