lauantai 2. huhtikuuta 2016

Autoja, autoja ja autoja. Vielä kerran maailmalla!


Kuten mainitisinkin aiemmin, niin kuvamme Kuuban kulkupeleistä on tämä!
Ja kyllä. Näin se onkin niillä alueilla, joilla liikkuu turisteja. Toki niitä on myös kaupungeissa, joissa turisteja ei juurikaan näy, mutta tällöin määrä on huomattavasti vähäisempi.
Suurin osa nimittäin näistä kulkupeleistä toimii takseina.

Muutaman vuoden on ollut mahdollista, että yksityinen voi ryhtyä taksikuskiksi. Aiemmin tämänkin homman on hoitanut pelkästään Kuuban valtio.

 Halpaa ei ole yrittäjänä olla, mutta kun maan keskipalkkataso on 20-25 pesoa (vaihdettavaa valuuttaa) kuukaudessa niin melko helposti tuo tulotaso ylittyy. 
Kuulimme teho-osastolääkäristä, jonka palkka sairaalassa oli 45 pesoa kuukaudessa, mutta joka oli päättänyt paremman elämän toivossa ryhtyä ajamaan taksia. Pelkästään valtiolle taksiluvasta piti maksaa kuukausittain 600 pesoa. Peson arvo oli käytännössä 1peso=1€. Tästä maksusta huolimatta hänen oli kannattavampaa ajaa taksia kuin toimi ammatissaan.


Suurimmassa osassa näitä autoja oli ihan jokin muu moottori, kuin se mikä autossa alkuperäisesti oli ollut. Alkuun sitä käänsi useastikin päätään ja ajatteli, että mistähän tuo traktori on tulossa. Kunnes sitä tajusi, että ei sieltä traktori tule, vaan ihan tuo taksi vain.
Osin tämä johtuu siitä, että kauppasaartojen takia osia ei ole ollut mahdollista saada. Osin ilmeisesti siitä syystä, että bensan hinta on korkea, joten jotain on täytynyt tämän ongelman kiertämiseksi tehdä. Hyvälaatuinen bensa oli lähellä Suomen hintatasoa. Polttoaine, jota valmistettiin Kuuban öljyvarannoista oli sen verran huonolaatuista, ettei sitä voitu käyttää ollenkaan kaikissa autoissa. Jos oikein muistan niin oman öljynsä he pystyivät jalostamaan 82 oktaaniseksi bensaksi. Ihan jokainen nykypäivän auto ei taitaisi pitkällä tuolla kulkea. Tämä toki oli sitten jonkin verran halvempaa, mutta sen muistaen, että palkkatasokaan ei päätä huimaa, niin kovin montaa litraa sillä ei olisi ollut tavallisen kuubalaisen mahdollista tankata autoonsa.






Pitihän sitä itsekin auton kyytiin istahtaa ja nauttia merituulesta...
Voin kertoa, että hiukset eivät (tai ehkä juuri olisivat olleetkin :D) olleet kovin kuvaukselliset tämän reissun jälkeen!



Mutta kuten todettua jo useasti.
 Tämä oli se kyyti, jota paikalliset käyttivät ja joita omistivat.
Oikeasti vain harvalla kuubalaisella on varaa omistaa ja käyttää autoa.

Ps. Iso osa tämän postauksen kuvista on mieheni ottamia. Olisitteko arvanneet? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti