Kasvihuone on ollut haaveissani niin kauan kuin muistan. Kun vuonna 2015 Kalliomäellä kaivettiin pihaa, niin jo silloin pyysin kaivamaan pohjan kasvihuoneelle. Ja tänä kesänä se viimein valmistui.
Kiitos isäni 💙
Kiitos isäni 💙
Ikkunoita olen kerännyt roskalava-ryhmästä ja jokunen löytyi valmiiksi Kalliomäen ulkorakennuksista.
Uutena hankittiin harkot perustukseen sekä rungon puut sekä valokate. Niin ja laatat lattiaksi. Muuten kaikki on jostain löytynyt, dyykattu tai muuten vain kulkeutunut kasvihuoneeseen.
Kun saunalta purettiin kamiinan tieltä avotakka Klik!, niin sen puretut tiilet pääsivät nyt kasvilavaksi kasvihuoneeseen. Ämpärit on dyykattuja.
Keinutuoli on tullut Kalliomäen mukana.
Ovet taas ovat kulkeneet jo tovin mukana. Ne löytyi aikanaan puusuojasta polttopuuksi matkalta. Silloin en vielä tiennyt mihin ne tarvin, mutta säästöön laitoin. Ja nyt oli niiden aika siirtyä palvelemaan alkuperäisessä tehtävässään.
Ruusun tueksi tullut hara on anoppini ja appiukon vanha. Sen toin jo vuosia sitten Kalliomäelle, kun se oli joutumassa jätteeksi. Seinän laatikot taas on löytö Kalliomäen ulkorakennuksista.
Lasityö taas on sukulaiseni minulle tekemä. Se on aiemmissa kodeissa löytänyt paikkansa, mutta nyt uusimmassa kodissamme sille ei vain paikkaa löytynyt. Ja siitä se ajatus sitten lähti 🥰
Jokainen tavara siis kantaa jotain tarinaa. Ja se on mielestäni parasta.
Lapsemme pian 3v. tulee varmasti myös tämän projektin muistamaan. Niin tomerasti hän ilmoittaa, että HÄN ja vaari on kasvihuoneen rakentanut.
Nyt häntä polttelee kasvihuoneessa raa'at tomaatit ja pienet kurkut. Saa nähdä saako ne olla rauhassa.
Vielä on harkinnassa, että maalaanko tätä vai annanko sen vain harmaantua kauniiksi.
Mitäs olet mieltä?