Kirpparihulluutta

Käykö teille muille koskaan niin, että kun käytte kaupassa tai kirpputorilla niin matkaanne tarttuu tavaraa, jota oikeastaan ette ollenkaan tarvitse? Käsi ylös! Täällä nousi yksi.

Olen huomannut, että minussa on runsaasti Sulo Vilénin vikaa. Kas, kun halvalla saa niin ei mahda mitään. Käsi hamuaa ja mukaan tarttuu kaikenlaista.

Itselläni tähän "ongelmaan" kuuluu mukaan juuri tuo Vilénin halpuus. Matkaani ei juurikaan tartu kallista turhaa.

Kirpputorilla tahtoo käydä niin, että kun teen "löydön" jonka kohdalla tiedän, että sitä ei enää valmisteta ja sen vielä saa halvalla niin en mahda itselleni mitään.

Vai mitä mahdatte sanoa siitä, että viime viikonloppuna ostin yhden Pioni-sarjan lasin lisää, vaikka edellisiä Kalliomäeltä löytyy sellaiset viisitoista?! Maksoi vain 5€!

Ja Riihimäenlasin purkin. Joita myös löytyy niin, että hyllyihin ei mahdu. Mutta kun halvalla sai ja mukana oli vielä kansikin. Ja hinta 3,20€!

Juu-uu. En mahtanut mitään. Pakko oli ostaa. Jos vaikka sitä tarvitsisi sen viidennentoista lasin ja purkin joskus johonkin...

Tein minä mukavia ihan tarpeellisiakin löytöjä. Ompelutarvikekori esimerkiksi. Ihan täydellisessä kunnossa. Ja puinen shakkipeli. Joskos sitä Kalliomäen pitkinä syksyiltoina verestäisi lapsuuden kesien harrastusta?!

Mitenkäs nuo peltokuvat tähän hulluuteen kuuluu? No ei sitten mitenkään :D

Kaunis alkava syksy vain niistä kurkistelee.

Sauna muuttuu

 Kalliomäellä on puuhattu vuosien mittaan yhtä ja toista, mutta sauna ja saunan yhteydessä oleva takkahuone ovat olleet edelleen ihan siinä kunnossa kuin ne olivat meidän ostaessa Kalliomäen.

Ja lähes samoin on edelleen. Sen verran kuitenkin tänä kesänä on saatu aikaiseksi, että kiuas on vaihdettu ja kuluneet lauteet "maalattu" vahalla. Pieni askel siis kerrallaan eteenpäin.

Itse takkahuone on edelleen täydellisesti sellaisessa kunnossa, että jotain tarttis tehdä.

Niitä tulevia vuosia odotellessa siis!

 Aika pienellä työllä muutosta saa aikaan. Koska saunalla ei ole sähköjä niin tulevana syksynä valoa on onneksi enemmän saunassa, kun kiukaassa on lasiluukku. Pieni iso asia!

Elämää viikonlopusta viikonloppuun

Niin se on taas arki koittanut. Vaikka ulkona näyttää siltä, että kesä jatkuu!

Tässä vaiheessa vuotta elo tuntuu jotenkin kulkevan viikonlopusta seuraavaan ja arki jotenkin siinä välissä vain kulkee omaa latuaan.

Varsinkin nämä upeat ilmat aiheuttavat sen, että mielellään sitä viettäisi aikaansa Kalliomäen puutarhassa möyrien. Kotoakin sellainen löytyy, mutta jotenkaan se ei houkuttele ollenkaan samalla tavalla :D





Kasveista toki huomaa sen, että vuosi on kulunut kohti syksyä.

Vadelmia Kalliomäellä on aivan mahdottomasti, joten puuhaa puskissa on  riittänyt.

Marjahulluus ei siis anna laantumisen merkkejä! Mutta olen ajatellut, että tästä hulluudesta saa nauttia itse talvella ja myös muut pääsevät nauttimaan.





Pihan kaunistus

 

Näin upeita unikoita kasvaa tällä hetkellä Kalliomäen pihalla. 

Väri on luonnossa lähes musta.

Näiden kauneutta voisin ihmetellä vaikka kuinka kauan.

Kun nämä häviävät, niin jääpäs niistä muisto ainakin tänne blogiin.

Luonnon kauneus!

Marjahulluus

Joka vuonna se iskee jossain vaiheessa. Nimittäin marjahulluus. Sitä ei malta pysyä poissa metsästä. 

Tänä vuonna kesälomalla oli "onneksi" sellainen ongelma, että marjat eivät olleet tavalliseen tapaan kypsyneet vaan niitä sai hieman odotella. Niinpä sitä pakosta tuli puuhailtua jotain muutakin.

Mutta mikä onkaan ihanampaa kuin laittaa itse poimittuja mustikoita, vadelmia tai juhlatapauksessa lakkoja tarjolle? Ne maistuvat aina parhailta, kun tietää työmäärän jota ne ovat vaatineet!

Tänä kesänä päädyin jopa kokeilemaan hillon keittämistä variksenmarjasta. Täytyy sanoa, että hyvältä maistui, kun kaveriksi laittoi raparperia ja ripauksen kanelia. Ja yllättävän mukavaa poimittavaakin tuo oli. Kova marja oli helppo kerätä eikä se mustikan tapaan edes sotke sormia.

Ja kertoipa Google minulle senkin, että kysessä on eniten flavonoideja sisältävä marjamme. Luulenpa, että tämä ei jäänyt ainoaksi käyttökohteeksi, johon tätä marjaa käytän.

Loman lopuksi tarkoituksemme oli vain piipahtaa Kalliomäellä kastelemassa kukat ja sitten kiireen vilkkaa ajaa kotiin pesemään pyykkiä. Mutta kuinka kävikään? Pyykkejä pestään pitkin viikkoa sillä eihän nyt marjahullu voi tällaisia kaunokaisia jättää varisemaan maahan!

Koko Kalliomäen tontti notkui villivattuja ja kerättävähän ne oli.

Kesälomamatkalla Suomessa II

Kolilta matka jatkui kohti Punkaharjua. Mainioita kirppareita bongailtiin matkalta. Pysähdyttiin, kun siltä tuntui ja välillä vain ihmeteltiin, että kuinka paljon sitä vettä oikein voikaan sataa. Suurta Kerimäen puukirkkoa käytiin ihmettelemässä ja nautittiin sinisestä taivaasta ja auringosta.

Punkaharjun Valtionhotelli on toiminut hotellina vuodesta1845. Me yövyimme Keisarinnan Huvilassa. Melkoisen historian talon seinät sisäänsä siis sulkee. Osaisivatpa nämä seinät kertoa historiaansa. Tänne saavuimme illansuussa ja voi kuinka kaunis ilta olikaan. Hyvää ruokaa ja seuraa sekä upea auringonlasku. Elämä.

Kesälomamatkalla Suomessa I

Tänä vuonna kesälomaamme on kuulunut myös matkailua Suomessa. Koiran kanssa reissussa oleminen on yhdessä paikassa helppoa, mutta autolla liikkuen ja pysähdellen sinne tänne ei ainakaan meidän Vanhanherran kanssa ollut niin yksinkertaista. Siksipä mökkireissuja lukuunottamatta Suomen matkailu oli vähäistä hänen kanssaan. Nyt koirattomina päätimme sitten katsella miltä suomi oikein näyttääkään.

 Ja kauniiltahan se näytti!
Ensimmäinen yöpymispaikka oli Kolilla. Näitä maisemia voi kyllä suositella kaikille. Näkymät hotellihuoneesta oli henkeäsalpaavan kauniit. Ja ruoka niin hyvää, että ensimmäinen kuva tuli napsattua osittain syödystä jälkiruoasta :D
Ikuistettava oli myös heinäseipäät. Niitä kun ei nykyisin enää joka nurkalla tule vastaan.